Makkaraa himoittu ja paheksuttu



Makkara tekee janoiseksi ja jano tekee nälkäiseksi, sanotaan vanhassa saksalaisessa sananlaskussa. Saksalaiset ovat Euroopan makkarakulttuurin luojia. Makkaran varsinaisia keksijöitä ovat kuitenkin sumerilaiset, jotka söivät makkaraa jo 5 000 vuotta sitten.


Kreikan kansallissankari Odysseus teki retkiään makkaran voimalla. Ensimmäinen makkaraskandaalikin kirjattiin Kreikassa vuonna 300 eKr. Filosofi ja näytelmäkirjailija Aristofanes nosti syytteen makkaranvalmistajia vastaan, sillä hän epäili, että makkaranvalmistajat lisäsivät tuotteisiinsa ei-sallittuja lihalaatuja.

Epäilyksen siemen on siitä lähtien seurannut makkaraa.

Makkarapoliisi valvoi roomalaisia makkaroita

Kreikkalaisten kokemuksista viisastuneina roomalaiset perustivat makkarapoliisin viran. Poliisi sai heittää vanhentuneet tai raaka-aineiltaan ala-arvoiset makkarat Tiber-jokeen.

Roomalaisille makkara oli rituaalinomainen herkku. Makkara kuului valmistaa sianlihasta, ja se maustettiin pähkinöillä, kuminalla, laakerinlehdellä ja mustapippurilla. Makkaroita ja kinkkuja savustettiin Apenniinien rinteillä pinjojen varjossa.

Kristityt tuomitsivat jyrkästi nämä pakanallisia menoja muistuttavat pidot. Rooman keisari Konstantinus Suuri sekä hänen seuraajansa kielsivät makkaranautinnot kokonaan. Kansan vaatimuksesta syömiskielto lopulta kumottiin, ja makkaranvalmistustaito levisi Rooman legioonien mukana pohjoisempaan Eurooppaan.

Saksalaiset keittivät ja keksivät

Saksalaiset kehittivät wurstista kolme kertaa päivässä syötävän ruokalajin. He höyryttivät, savustivat, kuivasivat ja keittivät makkaroita sekä keksivät uusia valmistustapoja. Saksalaisia makkaralajeja on kaikkiaan 1500.

Eurooppalaisessa ruokakulttuurissa viime vuosisadan loppu ja tämän vuosisadan alku olivat makkaroiden kulta-aikaa. Suvaitsevaisuus kuului ajan henkeen, eikä makuasioista sopinut kiistellä.

Tämän vuosisadan puolivälissä makkara edusti teollistuvalle ja kaupungistuvalle Suomelle parempaa aikaa, kunnes makkara havaittiin rasvaiseksi, suolaiseksi ja jopa rahvaanomaiseksi.

Makkaraa kulkee kriisistä toiseen

Makkaran suurta suosiota on aina seurannut jokin kriisi. Kriisien on ollut tapana parantaa makkaran laatua ja valmistustapoja, minkä jälkeen menekki on palautunut tai jopa kasvanut.

Esimerkiksi kevyemmän ruuan suosio on vaikuttanut suomalaisiin makkaroihin. Rasvaa ja suolaa on vähennetty, lihapitoisuus on lisääntynyt ja valikoima on kasvanut hurjasti.

FF-IA
11.7.1997


AJASSA -SIVULLE