Tilaa uutiskirje

Uutiskirje lähetetään sinulle joka arkipäivä

"EU joutuu ottamaan kantaa Kiinan ja USA:n kiistoihin"

 
-
Business on tutkijan mukaan yhä enemmän Kiinan vipuvarsi myös poliittiseen valtaan.
EU joutuu tutkijan mukaan tulevaisuudessa ottamaan kantaa Kiinan ja USA:n välisiin kiistoihin. Tämä johtuu siitä, että Kiina käyttää taloudellisia kannustimia poliittisen vaikutusvallan perustana ja kilpailu vaikutusvallasta on saamassa samankaltaisia piirteitä kuin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä kylmän sodan aikana.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Mattlin huomauttaa, että Kiinan talouden nopea kasvu on mullistanut maailmantaloudelliset asetelmat 2000-luvulla.

- Kiina ei ole vielä tavoittanut EU:a ja Yhdysvaltoja bruttokansantuotteen, kulutuskysynnän tai finanssimarkkinoiden suuruudessa, mutta useilla reaalitalouden mittareilla tarkasteltuna Kiina on jo noussut maailman merkittävimmäksi taloudeksi, hän sanoo.

Kiina esimerkiksi ohitti Yhdysvallat vientimaana jo vuonna 2007, kiinteissä investoinneissa vuonna 2009 ja valmistavan teollisuuden tuotannossa sekä energiankulutuksessa vuonna 2010. Viime vuonna Kiinasta tuli ulkomaankaupan kokonaisarvolla mitattuna maailman suurin valtio.

"Vaikutusvallan perusta taloudessa"

Mattlin haluaa kyseenalaistaa laajalle levinneen käsityksen Kiinan "pehmeästä vallasta". Osuvampi termi hänen mielestään on poliittinen vaikutusvalta, joka viittaa epäsuoriin keinoihin, joilla Kiina hyödyntää kasvanutta taloudellista voimaansa.

- Kiinan vaikutusvallan todellinen perusta on taloudessa. Sillä saralla Kiinasta on nopeasti kasvamassa todellinen supervalta, jolla on aidosti globaalit intressit. Kiinan kyky tarjota houkuttelevia kannustimia talouskumppaneilleen luo vähintäänkin poliittisen vaikutusvallan potentiaalin, Mattlin katsoo.

Toistaiseksi Kiinan kasvaneen vaikutusvallan suurin merkitys on hänen mukaansa kuitenkin siinä, että se heikentää Yhdysvaltojen ja EU:n "rakenteellista valtaa", eli kykyä kontrolloida kansainvälisesti merkityksellisiä valtarakennelmia.

Pidättyvyyden politiikkaa

Sitä mukaa kun kiinalaisten yhtiöiden ja rahoittajien toiminta on laajentunut ympäri maailman, Kiinan intressit ovat globalisoituneet. Monet tahot sekä Kiinan sisällä että maan ulkopuolella ovat Mattlinin mukaan alkaneet pohtia, tuleeko Kiina jossain vaiheessa luopumaan rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteistaan.

- Nopeasti kehittyneistä sotilaallisista kyvyistään huolimatta Kiina on edelleen ollut suurvallaksi varsin pidättyväinen voimankäytössä ja ylipäätään sotilaallisessa toiminnassa maan rajojen ulkopuolella. Kiina ei myöskään ole ollut erityisen innokas virallisten talouspakotteiden käyttämiseen, Mattlin huomauttaa.

Toisaalta Kiinan pehmeä valta ei hänen mukaansa vielä kanna pitkälle. Maan taloudellista voimaa kunnioitetaan – ja joskus jopa pelätään – kautta maailman, oli sille sitten perusteita tai ei.

- Esimerkiksi EU:n komission kilpailuviranomaiset pohtivat parhaillaan virallisen käsittelyn käynnistämistä Kiinan väitetyistä valtiontuista verkkoyhtiöilleen. Komissio toimii asiassa poikkeuksellisesti oma-aloitteisesti, koska eurooppalaiset yritykset eivät uskalla virallisesti tehdä valitusta. Komissiokaan ei ole vielä uskaltanut käynnistää itse tutkintaa, vaan vasta harkitsee asiaa.

Taloudellisia kannustimia sanktioiden sijaan

Mattlin sanoo, ettei Kiina ole käyttänyt päämääriensä edistämiseen niinkään taloudellisia sanktioita, vaan positiivisia taloudellisia kannustimia.

- Aiemmin maa houkutteli esimerkiksi ulkomaisia sijoituksia moninaisin veroeduin, joista tosin sittemmin on pääosin luovuttu. Valtiollisella tasolla Kiinasta on suhteellisen lyhyessä ajassa muodostunut merkittävä lainoittaja, jonka lainoitustoiminta kehitysmaissa on joidenkin arvioiden mukaan jo Maailmanpankkia mittavampaa, hän mainitsee.

Kiina ei ole teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n jäsenmaa, eikä myöskään OECD:n kehitysapua ja vientiluottoja koordinoivien elinten jäsen. Niinpä maata eivät myöskään sido OECD:n säännöt.

- Kiinan tarjoama kehitysapu esimerkiksi on pitkälti sidottu kiinalaisiin toimituksiin, ja maan luotottajien tapa yhdistellä eri rahoituselementtejä korkotuetuista luotoista markkinaehtoisiin lainoihin näyttää usein ulkopuolisen silmiin rahoituksella kilpailemiselta, Mattlin huomauttaa.

Kiinan taloudellinen aktiivisuus monissa maissa on saanut Yhdysvallat ja Euroopan maat puolustuskannalle. Esimerkiksi Afrikka on perinteisesti mielletty vanhojen siirtomaavaltojen temmellyskentäksi. Suuri osa Afrikasta on kuitenkin kääntynyt Kiinan puoleen infrastruktuurin rakentamisessa sekä ulkomaankaupan ja talouskasvun veturina.

"EU joutuu ottamaan kantaa"

Joidenkin amerikkalaistarkkailijoiden mukaan Kiina näyttäisi toteuttavan weiqi-lautapelistä tuttua strategiaa, jossa vastusta ympyröidään niin, että hänen liikkumatilansa kutistuu olemattomiin. Samalla varotaan tulemasta itse ympyröidyksi.

Sekä Washingtonissa että Pekingissä mielletään Mattlinin mukaan Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet yhä vahvemmin strategisena kilpailuna.

- Kilpailu alkaa saada piirteitä, jotka muistuttavat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton maailmanlaajuista kilpailua vaikutusvallasta ja suosiosta kylmän sodan aikana. Euroopan unionikin joutunee jatkossa yhä useammin ottamaan kantaa kansainvälispoliittisiin kysymyksiin, joissa vastakkain ovat Yhdysvallat ja Kiina, Mattlin arvelee.

Vain rekisteröityneet voivat kommmentoida artikkeleita