Tilaa uutiskirje

Uutiskirje lähetetään sinulle joka arkipäivä

Soiden käyttö jakaa mielipiteitä Pohjois-Pohjanmaalla

 
-
Turvesuo.
Metsäntutkimuslaitos Metlan tekemän kyselytutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan asukkailla on ristiriitaisia näkemyksiä soiden käytöstä.

Osa pohjoispohjanmaalaisista oli jyrkästi talouskäyttöä vastaan ja osa talouskäytön tai ainakin soiden monipuolisen käytön kannalla. Soiden suojelun ja ennallistamisen osalta näkemykset olivat enimmäkseen myönteisiä.

Kyselytutkimukseen vastanneet ovat huolissaan soiden monimuotoisuuden säilymisestä ja ympäristön tilasta sekä soiden käytön vesistövaikutuksista. Soiden käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset korostuivat vastauksissa enemmän kuin talous- ja työllisyysvaikutukset.

Keskeisin ristiriitoja aiheuttava soiden käyttömuoto on turvetuotanto. Turvetuotannon epäkohdat huolettavat eniten ympäristömyönteisiä kaupunkien asukkaita, mutta myös taajamien ulkopuolella asuvia, jotka ovat voineet kokea konkreettisesti turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset.

Vastaajien joukossa oli myös vahvasti aluetaloudesta ja työllisyydestä huolestuneita ihmisiä, jotka kannattivat turve- ja puuntuotannon tason lisäämistä.

Metlan tutkimuksesta vastanneen professori Anne Tolvasen mukaan huoli on aiheellinen, sillä aluetaloudelliset tarkastelut osoittavat, että jos turvetuotanto lopetettaisiin ja vapautuvat sadat työpaikat haluttaisiin korvata esimerkiksi matkailulla, tämä edellyttäisi yli 20 prosentin lopputuotekysynnän kasvua maakunnan matkailussa.

– Kyselyyn vastanneiden yhteisiä näkemyksiä tulisi hyödyntää soiden käytön suunnittelussa esimerkiksi sijoittamalla eniten ympäristöä muuttavat toimenpiteet, kuten turvetuotanto, luontoarvoiltaan heikoimpiin kohteisiin ja kauas asutuksesta sekä huolehtimalla suonpohjien nopeasta siirtymisestä jälkikäyttöön, Tolvanen kertoo.

Lisäsuojelun, ennallistamisen, virkistys- ja matkailukäytön ja poronhoidon kehittämistarpeet puolestaan kannattaisi kohdentaa maakunnasta paikannettuihin 64 soiden monimuotoisuuskeskittymään. Keskittymissä sijaitsevat turvetuotantoalueet kannattaisi tuotannon loputtua ennallistaa tai vesittää lintujärviksi.

Turvetuotannon lopettaminen kokonaan ei ole Tolvasen mukaan sosiaalisesti eikä taloudellisesti kestävää, koska se turvaa kotimaista energiantuotantoa ja syrjäseutujen työllisyyttä.

Pohjois-Pohjanmaan suot
  • Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta
  • Soita noin 16 000 neliökilometriä, yli 50 % metsätalousmaasta
  • Soista suojeltu on 9 %
  • Soista ja turvemaista ojitettu yli 60 %
  • Merkittävä turpeen tuottaja: 40 % teollisuus- ja kaukolämmön sekä sähkötuotannosta turpeella

Vain rekisteröityneet voivat kommmentoida artikkeleita