Tilaa uutiskirje

Uutiskirje lähetetään sinulle joka arkipäivä

"Miltä kuulostaisi, että ketut laatisivat kanalan käytöstavat?"

 
-
Maataloustuottajat kyseenalaistavat päivittäistavarakaupan väitteet. (Lehtikuva/Sari Gustafsson)
Maataloustuottajain keskusjärjestö MTK kumoaa päivittäistavarakauppaa edustavan PTY:n väitteet siitä, että PTY vartioisi kuluttajan etua.

PTY ihmetteli perjantaina, mikseivät alkutuottajat ole hyväksyneet kaupan ja teollisuuden hyvien kauppatapojen käytännesääntöjä eli toimijoiden EU-tason omavalvontajärjestelmää.

- Vastaus löytyy seuraavasta esimerkistä: Miltä kuulostaa, että ketut laativat säännöt siitä, kuinka heidän tulee käyttäytyä kanalassa ja edellyttävät kanoilta sääntöjen hyväksyntää? Jos ketut eivät noudata sääntöjään, kanat voisivat valittaa elimille, joissa istuu kettuja? Kuinka moni kana lähtee moiseen leikkiin, lakimies Marica Twerin MTK:sta maalailee.

Hänen mukaansa päivittäistavarakaupasta on tullut niin vahva toimija, että tuottajat haluavat lainsäädäntöä ja riippumattoman toimijan valvomaan kaupankäynnin eettisesti kestävien sääntöjen noudattamista.

Hallituksen esitystä kilpailulain muutoksesta käsitellään tällä hetkellä eduskunnassa. Käsittelyn aikana päättäjätkin ovat Twerinin mukaan huomanneet "pelon ja vaikenemisen ilmapiirin", joka vallitsee elintarvikeyrittäjien parissa.

- On ollut vaikeuksia löytää lain eduskuntakäsittelyyn tuottajia ja yrittäjiä, jotka tulisivat omalla nimellään kertomaan siitä, mitä ketjussa tapahtuu, hän väittää.

Kilpailuviraston hiljattain julkaisema alkutuotantoselvitys sekä aiemmat selvitykset paljastavat Twerinin mukaan kaupan "kyykyttävän" elintarvikeyrityksiä ja alkutuottajia.

- Kauppa on muuttanut esimerkiksi vihannestuottajien kanssa tehtyjä sopimuksia yksipuolisesti milloin tahansa. Kauppa on perinyt tavarantoimittajilta vastikkeettomia markkinointimaksuja, muuttanut yksipuolisella ilmoituksella tavarantoimittajiensa kanssa tehtyjen sopimusten hintoja, määriä, laatua, kaupan maksuaikoja luottaen siihen, että asiat eivät tule julki, hän luettelee.

Twerinin mukaan kauppa ei myöskään usein ole edes tehnyt kirjallisia sopimuksia alkutuottajien kanssa.

- On vaikeaa nähdä, että tällainen toiminta olisi pitkällä tähtäimellä kuluttajien tai suomalaisen yhteiskunnan etu edes ruuan hintatason kannalta, hän sanoo.

Kuinka moni palkansaaja suostuisi tekemään töitä tietämättä palkkaansa? Tai niin, että jo sovittu palkka voidaan alentaa taannehtivasti milloin tahansa? Tämä on vihannesviljelijöiden arki, Twerin sanoo.

Vain rekisteröityneet voivat kommmentoida artikkeleita