Tilaa uutiskirje

Uutiskirje lähetetään sinulle joka arkipäivä

Latinomuurahaisten kommuunissa ei nahistella naapureiden kanssa

 
-
latinomuurahainen 08042013 kuva mauro patricelli
Latinomuurahainen kantamassa toukkia. (Kuva: Mauro Patricelli)
Brasilialaismuurahaisten yhteispesässä voi olla monta kuningatarta, jotka poikkeuksellisesti eivät ole läheistä sukua keskenään. Eri kuningattarien jälkeläisten leppoisaa yhteiseloa edistää se, että kukin perhe erikoistuu omiin tehtäviinsä.

Sosiaalisten hyönteisten, kuten muurahaisten ja useiden mesipistiäisten, yhteisöjä on monenlaisia. Joissain on vain yksi kuningatar, jonka jälkeläiset hoitavat pesän kaikki tehtävät. Toisessa ääripäässä ovat yhteisöt, joissa samassa pesässä on useita kuningattaria ja niiden jälkeläisiä.

Yleensä kuningattaret ovat sukua keskenään, mutta poikkeuksiakin löytyy. Tällainen on Etelä-Amerikassa tavattava muurahainen, Pachycondyla inversa. Nämä muurahaiset asuvat pienehköissä kahden tai useamman kuningattaren pesissä, joissa kuningattaret eivät ole lainkaan sukua keskenään. Eri perheet poikkeavat siis toisistaan perimältään.

Perheiden välillä ei kuitenkaan synny kahinointia, sillä pesä on järjestäytynyt kuin kaupunkien käsityöläiset menneinä vuosisatoina. Kukin perhe erikoistuu hoitamaan tiettyä tehtävää yhteisössä. Yksi perhe huolehtii ravinnon hankinnasta ja toinen pitää esimerkiksi huolta jälkeläisistä. Toisaalta perheillä on taipumus seurustella lähinnä oman joukkonsa kanssa. Ne tunnistavat toisensa tietyn ominaishajun perusteella.

Sosiaalisilla hyönteisillä sukulaisuussuhteet ovat yleensä arvossaan, sillä näin kaikki yhteisponnistelut koituvat oman suvun hyödyksi. Toisaalta riskinä on perimän monimuotoisuuden kaventuminen, mikä voi altistaa pesät loisille ja taudinaiheuttajille.

– Näyttää siltä, että näiden muurahaisten kuningattaret hyötyvät pesän muodostamisesta aivan eri sukua olevien kuningattarien kanssa, vaikka sukulaisuus sitten väheneekin pesän sisällä. Hyödyn edellytyksenä on tietysti, että kukin kuningatar pääsee tuottamaan omia jälkeläisiä, sanoo muurahaisia 15 vuotta tutkinut akatemiatutkija Heikki Helanterä Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta.

Myös suomalaismuurahaisilla on pesiä, joissa on useita kuningattaria. Esimerkiksi hyvin yleisten tupsukekomuurahaisten keossa voi olla satoja kuningattaria. Mauriaiskuningattaretkin aloittavat pesät muutaman kuningattaren ryhmissä, mutta lopulta vain yksi valikoituu jatkamaan.

– Nyt tutkimme tiiviisti mustamuurahaisia ja sitä, miten lisääntyminen jakautuu kuningatarten kesken. Samalla selvitämme, miten läheistä sukua kuningattaret ovat keskenään ja miten yksilöt tunnistavat toisensa, Heikki Helanterä kertoo.

Vain rekisteröityneet voivat kommmentoida artikkeleita