Tilaa uutiskirje

Uutiskirje lähetetään sinulle joka arkipäivä

Rakennusten energiankulutuksesta karttapohjaista tietoa

 
-
Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelmassa on kehitetty malli, jolla pystytään laskennallisesti arvioimaan minkä tahansa alueen kaikkien asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt.


Asuminen aiheuttaa yli 30 prosenttia yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Malli kehitettiin, jotta uusien käyttäjälähtöisten innovaatioiden päästövähennyksiä voitaisiin suhteuttaa asumisen kokonaispäästöihin.

- Se voi kuitenkin olla monella tavoin hyödyllinen, kun suunnitellaan, miten asuinrakennusten päästöjä voitaisiin vähentää, kertoo tutkija Maija Mattinen Suomen ympäristökeskus Sykestä. Hän on mukana Suomen Akatemian FICCA-ohjelman LAICA-tutkimusprojektissa, joka keskittyy asumisen käyttäjälähtöisiin innovaatioihin ja niiden päästövähennysten arvioimiseen.

Hänen mukaansa Suomen asuinrakennuskantaa koskevat tiedot tarjoavat hyvän pohjan energiainnovaatioiden ja muutosten vauhdittamiseen. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sisältää paikka- ja ominaisuustiedot Suomen rakennuskannasta.

Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä Ekorem-mallilla pystytään puolestaan arvioimaan rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt.

- Yhdistämällä rekisteritiedot ja Ekorem-mallin kehitimme mallin, jolla pystytään laskennallisesti arvioimaan minkä tahansa alueen kaikkien asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt, kertoo Mattinen.

Testissä Tampereella

Mallia on sovellettu Kaukajärven kaupunginosassa Tampereella. Kaukajärven alueella on 700 asuinrakennusta ja 11 000 asukasta. Kaupunginosan lämmöntuotantomuodoista kaukolämpö on tärkein, mutta osassa alueen kiinteistöistä on käytössä sähkölämmitys, maalämpöpumppu, öljylämmitys tai puun polttoon perustuva lämmitys.

Rakennusten eroihin energiankulutuksessa ja päästöissä vaikuttavat muun muassa rakennusajankohdan ja talotyypin rakenneratkaisut, asukasmäärä ja lämmitysmuoto.

Laskennan mukaan alueen asuinrakennuksissa lämmitykseen käytetyn hyötyenergian kulutuksessa on suuria eroja. Samoin lämmityksen aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä on suurta vaihtelua.

Saman tienvarren kahdessa talossa toisen lämmitysenergiankulutus voi olla vuodessa yli kolminkertainen ja kasvihuonekaasupäästö yli nelinkertainen vähäpäästöisemmän talon neliömetriä kohti laskettuihin arvoihin verrattuna. Toisaalta tiettyyn aikaan rakennetun alueen taloissa on yhtäläisyyksiä.

- Mallin avulla saadaan karttapohjaista tietoa asuintalojen energiankulutuksesta ja kasvihuonepäästöistä. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää asuinalueiden energiajärjestelmien ja rakennusten peruskorjauksiin liittyvässä neuvonnassa ja suunnittelussa, Syken erikoistutkija Ari Nissinen sanoo.

Malli on aluksi vain tutkimuskäytössä, ja rekisteristä saatavien lähtötietojen, kuten mikä on rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, ajantasaisuutta joudutaan vielä kehittämään. Myös mallin tarkkuutta analysoidaan ja parannetaan.

Mallia on sovellettu myös erilaisten lämpöpumppujen päästövähennysten arvioimiseen eri ilmastovyöhykkeillä Suomessa. Maailmalämpöpumpun arvioitiin vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä puolitoistakertaisesti ilmalämpöpumppuun verrattuna.

- Innovaation päästöhyödyt ovat siis todella suuret, summaa Nissinen.

LAICA-hankkeessa jatketaan erilaisten käyttäjälähtöisten asumisen innovaatioiden päästövähennysten arviointia, ja seuraavaksi analysoidaan sähkön kulutuksen ajoittamista.

Laaja tutkimusprojekti on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Tampereen teknillinen yliopisto on osallistunut asuinrakennusten laskennan ja havainnollisen esittämisen kehittämiseen.

Vain rekisteröityneet voivat kommmentoida artikkeleita